Meiltä Selkeästi meille -hankkeen työntekijöiltä on useasti kysytty, mikä erottaa kognitiivisen saavutettavuuden verkkopalveluiden käytettävyydestä. Olemme todella kiitollisia tästä kysymyksestä, jota ovat esittäneet erityisesti digipalvelujen suunnittelijat ja kehittäjät. Heille käyttöliittymien helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällisyys ovat asioita, joita he toteuttavat omassa työssään rutiininomaisesti. He mieltävät monet Selkeästi meille -hankkeen esille tuomat esimerkit tai ohjeet ennen kaikkea käytettävyyteen, ei saavutettavuuden alueeseen kuuluviksi.
Mikä erottaa käytettävyyden ja kognitiivisen saavutettavuuden toisistaan? Ero liittyy ennen kaikkea siihen, millainen digipalvelun käyttäjä on kehittäjällä mielessä, kun hän suunnittelee uutta palvelua.
Suunnitellaan ihmisille, joilla on kognitiivisia haasteita
Kun asiaa mietitään verkkopalveluiden suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta, käytettävyyttä suunniteltaessa lähtökohtana on tavallinen keskivertokäyttäjä. Kognitiivisen suunnittelun lähtökohtana taas ovat ihmiset, joilla on erilaisia kognitiivisia haasteita. Erilaisia kognitiivisia haasteita voi olla esimerkiksi
- oppimisessa ja ymmärtämisessä
- muistamisessa
- kielellisissä kyvyissä ja lukutaidossa
- tarkkaavuuden suuntaamisessa.
Heille suunniteltaessa peruskäyttäjälle riittävä toteutus ei aina ole tarpeeksi ymmärrettävä ja helppo eli kognitiivisesti saavutettava.
Painike etusivulle
Yksi esimerkki on verkkosivustoilla oleva etusivupainike. Moni käyttäjä tietää, että verkkopalveluissa sivun vasempaan ylälaitaan sijoitettu logo on yleensä painike etusivulle. Sitä eivät kuitenkaan kaikki tiedä tai hahmota ja tällöin etusivulle siirtyminen tapahtuu joko selaimen nuolta painamalla tai navigoimalla sivulle uudestaan esimerkiksi Googlen avulla. Tämä johtaa usein vaikeuksiin verkkopalvelun käytössä. Murupolku, jos se on riittävän näkyvä ja selkeä, auttaa joitakin käyttäjiä. Paras keino on lisätä etusivu omaksi otsikoksi päävalikkoon.
Myös sisällön selkeyttä
Perinteisesti kognitiivisen saavutettavuuden ajatellaan liittyvän lähinnä vain sisällön ymmärrettävyyteen. Digipalveluiden kehittäjät ja suunnittelijat eivät yleensä tuota sisältöä. He rakentavat digipalveluiden alustoja, joten on tärkeää, että he mahdollistavat selkeän ja ymmärrettävän sisällön tuottamisen. Asioita, joita on tärkeä ottaa huomioon ovat esimerkiksi:
- riittävän iso ja helppolukuinen fontti
- sopiva rivinpituus
- selkeät ja ymmärrettävät linkit
- samalla tavalla toimivat linkkielementit
- selkeät ja ymmärrettävät elementit sisällön jäsentelyyn.
Kyse on ihmisoikeuksista
Digipalveluiden kognitiivisessa saavutettavuudessa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta. Suomea velvoittavan YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla turvaa vammaisten henkilöiden elämisen itsenäisesti ja osallisuuden yhteisössä. Osallisuuden vaatimus ulottuu myös digitaaliseen maailmaan toimintoineen ja palveluineen. Näiden oikeuksien toteutuminen vaatii digipalveluiden kehittäjiltä ja suunnittelijoilta kognitiivisen saavutettavuuden sisäistävää palveluiden suunnittelua ja toteutusta. Otetaan kaikki mukaan digiyhteiskuntaan!
